DMCA

Gahee hojii barsiisaa mana barumsaa keessatti

MadOut2 BigCityOnline Mod Apk


barumsichaa galmaan ga’uurratti hojii barsiisaaf tumsa. waan ulfaatuf. Waliin dubbatanii quunnamtii geggeessuf, barsiisaa wajjin haasa’uuf, akkasumas barnootni sadarkaa tokkoffaa afaan isaanitiin waan hin kennamneef ni shororkaa’u. 1. Wayita kanan hojii qo'annoofi qorannoo daran jaalachuu eegale. Hayileen kutaa 1-5 mana barumsaa #Bittiwaddad_Makonnin jedhamu Arjootti baratan. Odoo danda’e, hojii isaa sana gufachiisuun immoo hojii diyaabiloosii dha. Ulaagaaleen kanneenis, galmee daldalaarratti galmaa’uu, hayyama hojii baafachuu, Kanumaan ka’uun barattoonni 23 mana barumsaa irraa siruma/isa dhumaaf ari’amaniiru baayyeen isaaniis hidhamaniiru kana malee addatti gooli ummattoonni hedduun isini jechuun kutaa 9ffaa daree E akkuma jirutti nama 65 barumsa irraa ari’eera kanumatti kan aaran qabsaa’onni lukkee wayyaanee kan hojii isaa qabsaa’ota saaxiluu fi hirraasuun Osuma ganda itti dhalatettii barsiisaa jiruu bara 1928, umrii isaa waggaa 33 ti haadha mana isaa tan jalqabaa, kadijaa ahmed fuudhee bultii jaare. Rakkoo furuu (Problem solving) C. Murtii Aanaa Habroo. Umuriin isaa akkuma barnootaaf gaheenis gara magaalaa Finfinnee geeffamuun, mana barnootaa Dagimaawi Minilik seenee barnoota Hojii isanii kana keessatti, Mootumman sirnna gita-bitoota Habashootaa ilaalichi Oromoo fi lammii Oromotii qaban akka garitti hubataniiru. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo Dubbii Maariyaam Kitaaba Dubbii Maariyaam. Bartootni Victoria hedduun Banama Mana Barmootaa 2fa fi 3fa (Term 2 and 3) kan waggaa kanaa mana taa’aanii barachuu fi barsiisuu keessatti tattaaffii walitti fufiinsaa adda tahe manneen barmootaa Victoria fi hawaasni agarsiisanii jiran. Qajeelfama Kitaaba Qulqulluu: Roomaa 2:21. 14 березня 2019 р. 2 Lakkoofsa Barsiisuu Keessatti Hiibboon lakkoofsa barsiisuu keessatti gahee guddaa qaba. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo Bakka manni barumsaa itti aanaa hin qabnetti dura bu'aan mana barumsaa walitti qabaa koree ta'a. Itti aansun bara 1999 mana barumsa sadarkaa tokkoffaa kan NFYD Lakkoofsa 1 jedhamu magaalaa Adaamaatti ijaare. Dhugaan jiru, akkuma Waaqayyo hojii kana siif kenneen, seexanni immoo si gufachiisuuf yaala. Dhimma baraarsaa fi dhiifamaa ilaalchisee qaama ilaalu waliin ta'eeni hojjata, 19. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Moodeela Dambi Ittiin Bulmaata Waldaa Hojii Gamtaa Ijaarsa Mana Jireenyaa Keewwata 1-Waa`ee Hundeeffamu Waldaan Hojii Gamtaa Ijaarsa Mana Jireenyaa Haala labsii waldaa hojii gamtaa lakkoofsa 147/1991 keewwta…. Biyyoota 73 keessa naanna’uun hojii deeggarsa namoomaa, barsiisuu fi dhimma haqaa irratti Kana keessatti waanti ibsame Oromoon gootota ciccimoo baay’ee akka qabduufi jireenya kunneen namoota diina isaaniif akka hin taneen kan hin kufne ta’uu hubachiisa. ·. Bulchiinsaa hoggantoonni fedhii uummataaf itti gaafatamummaa fudhatanidha. #Hammeenya #Shanee #saaxilla 30. “Mana barumsaa barnoota idileen duraa” jechuun marsaa barnootaa daa’imman mana barumsa idilee osoo hin galiin dura wagga tokkoo hanga sadiitti barachuun bakka mana barumsaa idileef itti qophaa’an jechuudha; 1. Barsiisaa Solomon Gaarii barsiisaa mana barnootaa sadarkaa lammaffaa 4. Yeroo sana semistara tokkoffaatti tokkoffaa hanga sadaffaatti baanaan kutaa ittaanutti darbuutu ture. Sababa kanaaf biyyatti deebi’uu waan hin dandeenyeef, wagga lamaaf mana barumsaa Firaansi tokkotti qacaramee barsiisaa Osuma ganda itti dhalatettii barsiisaa jiruu bara 1928, umrii isaa waggaa 33 ti haadha mana isaa tan jalqabaa, kadijaa ahmed fuudhee bultii jaare. Kana furuuf ammoo dhaabbileen barnoota olaanoo hojii qindoominaa beekumsaan deeggarameen hojiilee qorannoo adda addaa taasisuu qabun dubbataniiru. Kana keessatti iddoofii sagalee artisitichi taatoo isaa kennuun ilaalchii artisitichaa maal akka fakaatuu, ilaalchi hawwasichaa bara sanii maal akka fakaatuf bakka bu’umman hojii artii maal akka ta’e nutti muldhisa. Qabeenyi kun akka hinbanne ykn hinmiidhamne kunuunsuun gahee keeti. Kutaa ittaanuttis tokkoffaa hanga sadaffaatti baanaan kutaa tokko irra utaaluutu ture. Ibsa waa'ee suuraa, Eddiin waggaa tokkoof hidhamee booda dhiifamaan baheera. Koloneel Alamuun Oromoo ta’uu isaanii irraa kan ka’een, bulchiinsa mana warana biyyitti keessatti isaanifi Oromoota raayyaa ittisa biyyitti keessa jiran irratti, kan rawwatamaa ture haala qabatamadhan Daa’imman keessan mana barnootaatti galmeessisuu. Sheek Bakrii Saphaloo hojii sabaaf faaydaa qabuu kan hojjate keessaa, qubee afaan oromootiif mijjaahuu fi hanqina gama qubeetiin afaan oromoo hundee irraa furuu dandahuu kalaquun barattoota isaa ittiin barsiisaa turuun, hangafummaan haa kaayamuu malee hojii baayyee hojjatanii jiran. Barattoonni fi Barsiisonni Mana Barumsaa Sadarkaa 2 ffaa fi Godina W/Lixaa Najjootti dhalatan. Qormaataa kutaa 8 erga dabarraan garaa Finfinnee deemee waggaa shaniif mana barnoota sadarkaa lammaaffaa #Jeneraal_Wiinget jedhamutti baratan. Koloneel Alamuun Oromoo ta'uu isaanii irraa kan ka’een, bulchiinsa mana waraana biyyatti keessatti isaanifi Oromoota raayyaa ittisa biyyattii keessa jiran irratti, kan raawwatamaa ture haala Qaama midhamtummaan karoorra guddinaa kan keessatti iddoo adda addaa, keessaafu kan akka barumsaa, gudina, hojii, mijaaomma iddoo jireegnaa, sasaabu raggaa irrattiifi gamaagamuu irrattii Mana barumsaa sadarkaa tokkoffaafi lammaffaa Magaalaa Ciroo, mana barumsaa ‘Dajjaazmaach Waldagabiri’eel Abbaa Seexaan’ jedhamuttin baradhee xumure. J/ Tullun Oromummaa dagaaggisee, ummata isaa fi biyya isaa bilisa baasuuf roga hundaan qabsaawee darbeera. Jaalalaa fi kabaja fira fi lafa, biyya isaaniif qaban mammaaksa gargaaramanii ibsatu. Adeemsa kana keessatti lakkoofsa walitti ida'uu, walirraa hir'isuufi hiruu nibaratu. ( Fakkeenya 5:18, 19) Ijoolleen keessan miidhaa fi yaaddoo gaaʼela dura saalqunnamtii raawwachuun fidu utuu isaan hin mudatin, yeroo barumsichaa galmaan ga’uurratti hojii barsiisaaf tumsa. Modeela COC Bara 2012 Muummee BLAGf. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo Haalli qabatamaan manneen barumsaa lamaa keessa jiru yoo ilaalamu, akkuma kutaa ‘malaa’ keessatti eerametti, kutaa tokko keessa akka jiddugaleessaatti barattoota saddeetamatu taa’a. Abdoon mana barumsaa aķka dirree qabsoo Oromotti waan ilaaluuf akkuma hidhaa baheen bara 2008 barnòota isaa itti fufuuf magaala Ambòotti deebi’e hojii isaa idilee kan ta’e barnoota isaa cinaatti rakkoo uummata Oromorra gahaa jiru bifa qabatamaa ta’een waan ijaan argee fi isarra gahe faķķeenya godhachuun hiriyoota isaafi nama isatti SEENAA HAYILAMAARIYAM GAMMADAA. Hojii tajaajila lammummaa ganna baranaatiin Mana Barumsa Oolmaa Daa'immanii Bu'uura Boruu 569 fi daree dabalataa 1064 akkasumas biqiltuu ashaaraa magarisaa miliyoona 7. Jiraataa Godina Gujii, kan Shaneen miidhaa qaamaa cimaa irraan geesiste. Gahee Hojii Koree Qorumsa Daree: Meeshaaleen qorumsaaf barbaachisan akka guutaman ni hordofa. Waxabajjii 26, bara 2008 immoo humnoota tikaatiin ukkaamfamee woggootii ja’aan darbaniif Manneetii hidhaa Mayikelaawwii, Qaallittii, Qiliinxoo, akkasumas Ziwaay keessatti Tokkoon tokkoo namaaf Waaqayyo hojii kenneera. Tokkoon tokkoo namaaf Waaqayyo hojii kenneera. Mana barumsaa sadarkaa tokkoffaafi lammaffaa Magaalaa Ciroo, mana barumsaa ‘Dajjaazmaach Waldagabiri’eel Abbaa Seexaan’ jedhamuttin baradhee xumure. Noorwey keessatti barataa addunyaa kamiin irraa dhufuuf mana barumsaa mootummaa irratti kaffaltii malee barsiisu. Ibsa (Lecture) B. Seenaa isaa irraa akka hubatamutti, Nimoonaa Xilaahun bara 2007 Yunversiitii Finfinneetii eebbifamee godina Shawaa Kaabaa mana barumsaa Shanootti barsiisaa ta’ee ramadame. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo Gaaffiiwwan 5 4 3 2 1 0 1 Fedhiin Afaan barsiisuu keessan 2 Barbaachisummaa/shoora caaslugni barumsa afaanii keessatti qabu /taphatu/ 3 Caasaa caaslugaa barsiisuuf tooftaa hojiirra oolu/oolan: A. Ilaalcha gaarii qabaadhaa. Kana malees, Mana Barumsaa an iraa barsiisu Mana Barumsaa Qophaa'ina Qeebbee 'laptop'fi deggersa maallaqaatiin nabira dhaabateakkasumas, Barsiisaa Toliinaa Guutaa deggersa ogummaa kompiyuutaraan nuffii malee natokko deggeran utuu hingalateeffatin darbuu hinbarbaadu. Dubbii Fayyina dhala namaa keessatti fi, waayee seenaa Kakuu Haaraa fi Adeemsa hojii dhala namaa fiyyisuu Gooftaa Keenya Qoricha Keenya Iyyasuus Kiristoos keessattis barumsa murteessaa ta’e dha. Wantoota yeroo bara barnoota 2020 keessatti badan tokko tokkoo fi fi barnoota bara 2020-2021 addaan cite akka sirratu gargaaruu, gargaarsi yeroo barnootaatiin alaa barsiisuu fi hojii manaa hojjechuu barattoota barnootaan dadhaboo ta’aniif, barattoota deeggarsa dablataa Sadaasa 13,2013. Wiikipiidiyaan Afaan Oromoo hojii eegale kun irra caala cimina isaatu mul'ata. Qabeenyi mana barumsaa kee ammoo, kan keeti. 3. Agarsiisa (Demonstration) Kan biroo hoojiraate, dhuma Mana Barumsaa Sadarkaa 2fa Ifa Salaalee:Badhaasa Waajjira Giifti Duree. Bakka manni barumsaa itti aanaa hin qabnetti dura bu'aan mana barumsaa walitti qabaa koree ta'a. Karaan maatii fi barsiisota walga’ii idilee maatii fi barsiisotaa osoo hin eegin ittiin walqunnaman hedduutu jira. bu`ura godhachuun kan hundaa`ee yammu ta`u haala keewwata 11 irratti ibsameen dambii ittiin bulmaataa kana ni qabaata. Qeerroo godina Addaa Naannoo Finfinnee Aanaa Akaakoo Manabbichu irraa ibsuun,mana barumsaa sadarkaa 1ffaa fi 2ffaa Akaakoo Manabbichuu keessatti barattootni dhimma miseensummaa irratti barsiisota isaanii waliin walitti bu’anii kan jedhu maddi gabaasaa kanaa addeessa. qaruu keessatti qooda olaanaa qabaachuu, aadaa hawaasaa hubatanii akka guddatan taasisuufi gahumsaan dubbachuu ijoollee cimsuu keessatti gahee olaanaa akka qabu ibsameera. 22. Hojiileen kun mana barumsaatti ykn gandoota muraasa keessatti kan hafan osoo hintaane oromoonni [keessattuu Harargeetti] oromommaa isaaniin akka boonan akkasumas, kallattii garaagaraan akka gabrummaa jalaa bahuuf qabsaa’an karaa baneera. 4. Isa kana waliin haa soroorsinu. Manni Barumsaa Ifa Salaalee Sadarkaa 2fa Godina Shawaa Kaabaa, Aanaa Waacaalee, Ganda Bosoqqee Jaatiitti kan argamu yoo ta’u, deggarsa Waajjira Giiftii Dureetiin yeroo gabaabaa keessatti ijaaramee xumuramuun torban darban kana keessa eebbifameera. Waltajjiirratti Itti Aantuun Preezdaantii mootummaa naannoo Oromiyaa fi Qindeessituun kilaastera diinagdee aadde Caaltuu Saanii fi abbootiin amantaa argamaniru. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo hojii irra oolchaa kan hinjirre ta’uufi ulaagaa dubbisni gaariinguutuu qabutti gargaa ramuun dubbisa akka hinshaakalsiifne mirkaneeffame. Gaafannaa (Inquiry) E. Sochii siyaasaa kamuu keessatti nama qooda hin qabne akka turan ibsuun, sababni namni kun ajjeefamaniif ifa miti jedhu hiriyoonni isaanii sababa nageenyaaf maqaan akka Haaluma kanaan manni hojii keenya ilaalcha hoggansa hojii Tarsiimoo’aa akka qabaatan, tarsimowwan bu’aa buusisuu danda’an qopheesuudhaan karoora transifoormeeshinii waliin deemuuf akka gargaaruuf tarsimoowwan baasee mana hojii keessatti gara raawwataa hundaatti buusuudhaan raawwiitti akka jijjiramu dirqama. Akkuman barnootakoo xumureen ammoo Biiroo Aadaafi Turizimii Oromiyaatti mindeeffamee hojjechuu jalqabe. Waajjira Barnoota Aanaa Dawwee Harawaan mana barumsaa Dibinyaan Qormaatii kutaa 8 ffaa guyyaa haar'a 7/10/2009 Haala gaariin bakka b/ttoonii %100 fi qaama gahee qabeesonii hundii argamaniti egalameera. Finfinnee, Bitootessa 28, 2013 (FBC)- Waltajjii marii hojii kenna tajaajila lammummaa fi gahee dhaabbilee amantaarratti xiyeeffate magaalaa Adaamaatti gaggeeffamaa jira. Qorannoon akka mul’sutti ijoolleen mana barumsaa keessatti haala gaariin kan hojjetan yoo maatii barsiisota waliin yeroo yeroon dubbatanii fi mana barumsaa keessatti yoo hirmaataniidha. Boodarras ol guddachuun manni barumsaa kun barattoota oolmaa daa'immaniirraa kaasee hanga qophaa'inaatti barsiisaa jira. Nikolaa Teslaa (Afaan Sarbiyaatin: Никола Тесла; Adoolessa 10, 1856 - Amajjii 7, 1943tti jiraate) lammii Sarbiyaa-Ameerikaa fi kalaqaa (inventor), injiinera elektirikaalii (electrical engineer), injinera makaanikii, fi fiizisistii yoo ta'u kalaqa inni ittiin beekkamu keessaa tokko elektirikii danbali'uuni (alternating Waajjira Deeggarsaa fi Hubannoo Seeraa M. “Qaamaa miidhamaa” jechuun barsiisaa ijaan arguu hindandeenye yookiin miidhaa cima Qajeelchi barsiisaas, gilgaalaafi shaakala garagaraa dhiyeessuufi meeshaalee deeggarsaa eeruun kaayyoo barumsichaa galmaan ga’uurratti hojii barsiisaaf tumsa. Gamoon kun yeroo amma (bara 2015) hoospitaalaa fi koollejjii fayyaa ta'uun tajaajilla jira. Hayileen sochii Tokkummaa Barattoota Itoophiyaa kan Yuurooppi keessatti godhurraan kan ka’ee fi mootummaa Hayilasillaasee waan balaaleffatuuf, paaspootii fi iskoolaasrhiippinsaa jalaa haqame. keessatti hojii eegaltee, sadarkaa barumsaa doktireetii ishees achumatti argatte. Barsiisaa Piitar jaalala ogummaasaaf qabuu fi jaalala barattoota keessatti bu'uuresseen mana barumsaa hanqina meeshaa barnootaa qabdu sadarkaa addunyaatti dorgommii saayinsii akka mo'attu godheera Mana barumsaa sadarkaa tokkoffaafi lammaffaa Magaalaa Ciroo, mana barumsaa ‘Dajjaazmaach Waldagabiri’eel Abbaa Seexaan’ jedhamuttin baradhee xumure. Garuma hojii koo duraatti deebi’uunis mana barumsaa Itayyaatti barsiisuu eegale. Akka fakkeenyaatti, Seenaa Gonfaa(2008:2) irratti mammaaksa gargaaramuun jaalala haadhaaf qaban yemmuu ibsitu, The Oromo have Angoo fi Gahee Waajjira (Power and Duties) Labsii Lakk. Kunis akka seeraatti, kutaa guddaa jedhamu jalatti kan ramadamuudha (Atkins and et al, 1995). Sochii siyaasaa kamuu keessatti nama qooda hin qabne akka turan ibsuun, sababni namni kun ajjeefamaniif ifa miti jedhu hiriyoonni isaanii sababa nageenyaaf maqaan akka Afaan Oromoo Qajeelcha Barsiisaa Kutaa 12ffaa by samuel-891097 17. Hundi namaa dhimmoota sissirreessuu keessatti hirmaachuu qabu yaada jedhu ofkeessaa qaba. Fakeenyaf barreefama Afaan Amaaraa fi Gi’izii durii keessatti Oromoon gara -jabaataa, doofaa fakaatee muldhata. ”—Elaayijaa. Akka (Ferrance, 2000)tti, karoorri qorannoo gochaa barsiisaa/ttu tokkoo dhimma daree isaa/ishee qo’atu, barsiisoonni lamaa fi lamaa ol ta’an gurmaa’anii rakkoo baruu-barsiisuu waliin qaban irratti hojjatan ykn barsiisoonni gamtaadhaani fi kanneen biroo dhimma mana barumsaa ykn aanaa irratti xiyyeeffatanii hojjatan akka hammatu ibsa. Bara 1980tti ammoo barsiisummaadhaan Iluu Abbaa Booraatti ramadame. Oromiyaa keessatti jijjiiraa fi ramaddi raawwachuuf qajeelfamaan kennameef jechuudha 7. Ta'us, qubeessuu (spelling) irratti hanqinaalee hedduutu mul'ata. 2. Isaa fuudhee waggaa lama,jachuunis bara 1930ti, Abbaan isaanii,garaad usmaan eega du’an booda sheek bakriin mataa maatii tahee, taligaa fi dirqaamni maatii gateetii isaa irra tahee, itti Sababa kana irraa kan ka’e ijoolleen Oromoo mana barumsaa keessatti tasgabbii fi nageenyummaan itti hin dhagahamu ture. Bitootessa 5/2011. İl: 2008. Haata‟u malee, muuxannoo qabaniin hawaasa barnootaatti itti dhiheenyaan waan jiraniif gahee isaan dhimma kanarratti qaban olaanaadha. Gilgaalonni kitaaba barataa keessatti dhiyaatanis kaayyoofi gosa garagaraa qabu. Ani mana barumsaa Oromiyaa keessatti argamtu tokkotti barsiisaa afaaniiti. Mammaaksi hawaasa oromoo keessatti gahee guddaa qaba. Hojii sana hojjachuun immoo gahee abbaa ti. Seenaa, duudhaa, amantaa fi safuu isaanii ittiin ibsachuuf mammaaksatti gargaaramu. 0 / 0. Yesterday at 1:59 AM ·. Hanqinoota tooftaalee ogummaa dubbisuu mana barumsaa maqaan dhahame kana keessatti mul’atankanaafis akka yaada furmaataatti Dubbii Maariyaam Kitaaba Dubbii Maariyaam. West Hararghe Zone Government Communication affairs Office. Kanneen tahan kanneen mana hidhaa mootummaa wayyaanee keessatti ukkaamsaman keessatti argamu. “Bakka Tokkotti Ramadamu” jechuun Godina tokko, Aanaa tokko, mana barumsaa tokkotti ramadamuu jechuudha. “Shaneen manuma kiyyatti na dhftee na qabdeeti, halkaniin naan deemtee, gochaa adda addaa narratti geggeessite. Kunimmoo hanga har’aattuu ogummaa barsiisummaa akkan jaaladhu na taasiseera. 3. Hunduu deebii dha. Miidhaa narra gaheen ijakoo dhabus biyya koo hin jibbine ‘Garee san keessatti fudhatamuu ni feena’ Addunyaa keessatti teeknoolojii marsaritii sagaleen fayyadamuu dandeessisuu isa jalqabaa namoota uuman keessaa isheen tokkodha. Gahee hojii isaanii kan galma Waaqeffannaa keessaas kan eeru gabaasni arganne, obbo Darajjeen barsiisaa amantichaa ta'uu fi akkasumas miseensa mana maree dhaabbata amantii Waaqeffannaati. Dargaggoo Nimoonaa Xilaahun bara 2007 yunversiitii Finfinneetii eebbifamee godina Kaaba shawaa mana barumsaa Shanootti barsiisaa ta’ee yeroo ramadame akkuma dargaggoo Oromoo kaanii innis ummata isa guddisee, barsiisee kanaan isa ga’e tajaajiluuf hawwii guutuudhaan ture kan inni hojii barsiisummaa eegale. 2. 8. Maatiiwwan milkaa’inni ijoolleesaanii baay’ee isaan yaaddessu kitaabota barumsaa tokko tokkoon sakatta’u; tooftaalee ittiin barsiisan ni gamaaggamu, akkasumas ni ceepha’u; yommuu ijoolleensaanii qabxii qormaataa walgahiiwwan maatii-barsiisaa birraa tti qoodamu. Civ 1. Manni Murtii Olaanaa Godina Harargee Lixaa Namtichaa Ijoollee lama haala Suukanneessaan Ajjeesuun Himatamee Hidhaa Cimaa Umrii Guut uutiin Adabe. Amanamummaafi qajeelummaan barsiisaa waanan tureef achumatti barsiisaa gaarii/cimaa ta’uun meedaaliyaa badhaafameera. Manneen barnootaa hedduun simannaa kan jalqaban ji’a Caamsaa bara daa’imman mana barnootaa galan dursee jiru keessadha. Kutaa 9 Barnoota Afaan Oromoo Barnoota Afaan Oromoo Kitaaba Barataa Kitaaba Barataa ISBN: 978-99944-2-277-7 Gatiin: Qar. Dubbiin Maariyaamii qaama Barumsa hundee Mana Kiristaanaa /Doogmaa/ Ortodoksii keessaa isa tokko dha. #Oduu_Jiillee Manni Barumsaa Sanbatee Sadarkaa 2 ffaa fi qophaa'inaa tajaajila Intarneetii argachuu dhabuu isaaniin ibsaniiru. Sagantaa qorumsaa baasee barsiisonniifi barattoonni dursanii akka beekan ni taasisa. Kunis, kan mul‟isu sirna barnootaa kan hojii irra oolchu barsiisaa waan ta‟eefi. 1. Maree (Discussion) D. Neezerlaand keessatti sababa dhukkuba ykn sababa gara garaatiif osoo waggaa lamaaf hojii dhaabdeetu mindaa ji’aa 70% siif kaffalama. Hojjattootaa fi Abbootii Alangaatiif leenjii ogummaa ni kenna,barumsaa fi leenjii seeraa ilaalchisee qaamota dhimmi ilaalu waliin wal ta'ee ni hojjeta; 18. Obboo Hayilamaariyam Gammadaa, abbaasaa Obboo Gammadaa Masqalee fi haadha isaa Aaddee Ka’ade Addaamuu irraa, bara 1907 Godina Shawaa Kaabaa aanaa Jiddaa ganda Bogonjo jedhamuutti dhalate. Hiibboo dayeeffachuun maatiin karaa al idileetiin lakkoofsa barsiisuu. Mana barumsaa fi hawaasa keessa jiraatan keessatti amalaa fi naamusa gaarii/fudhatamaa/ kan qaban, Araada adda addaa irraa bilisa kan ta’e, Yeroon mana barumsaa turetti, qormaata irra deebiʼanii hojjechuu ykn hojii manaa dabalataa hojjechuu kan gaafatu taʼu illee, qabxii fooyyeffachuuf filannoo akkamii akkan qabu barsiisota koo nan gaafadhan ture. Kana ilaalchisee barruun Faransaayi tokko akkas jedheera: “Hojii baruufi barsiisuu kan hordofu barsiisaa qofa ta’uunsaa hafeera. Saalqunnamtiin iddoo sirriitti, jechuunis gaaʼela keessatti itti fayyadamaan kennaa Waaqayyoo madda gammachuu guddaa taʼuu dandaʼu dha. Kitaabni barataa kun qabeenya mana barumsaa keetiti. Kanaafis, yaadoleen kurnan armaan gadii si gargaaru. Isaa fuudhee waggaa lama,jachuunis bara 1930ti, Abbaan isaanii,garaad usmaan eega du’an booda sheek bakriin mataa maatii tahee, taligaa fi dirqaamni maatii gateetii isaa irra tahee, itti Nikolaa Teslaa. 8 dhaabuuf xiyyeeffannaan hojjatamaa akka jiru himameera. Walumaa galatti namoonni 100,000 ol taʼan dubbisuu fi barreessuu akka dandaʼan gargaarsi godhameeraaf. Digirii isaanii jalqabaa Yunbarsiitii Gondor irraa “Marketing management” dhaan xumuran sana boodas Mana barumsaa Qophaa’inaa Naqamteetti barsiisaa ta’anii ramadamuun hojii barsiisummaa itti fufan, B/saa Girmaa Qaxalee aadaa hojii cimaa akkuma Oromoota bara durii sanaa kan qabu waan ta’eef Yeroo isaa Barsiisummaadhaan M/B Qophaa’inaa Naqamteetti Waggaa tokko keessatti namoonni 6,500 ol taʼan dubbisuu fi barreessuu barataniiru. Abdoon mana barumsaa aķka dirree qabsoo Oromotti waan ilaaluuf akkuma hidhaa baheen bara 2008 barnòota isaa itti fufuuf magaala Ambòotti deebi’e hojii isaa idilee kan ta’e barnoota isaa cinaatti rakkoo uummata Oromorra gahaa jiru bifa qabatamaa ta’een waan ijaan argee fi isarra gahe faķķeenya godhachuun hiriyoota isaafi nama isatti Oromia Communication Bureau. Waan gar-malee namatti miidhagu sii fiduuf carraaqa. …. Sagantaan barumsaa kun waggoota hedduudhaaf biyyoota akka Booliiviyaa, Kaameruun, Neeppaalii fi Zaambiyaa keessatti geggeeffamaa tureera. Kaayyoon isaanii,barsiisaa deeggaruun fedhii barattoonni barumsicharratti qaban kakaasuufi onnachiisuudha. “Qaamaa miidhamaa” jechuun barsiisaa ijaan arguu hindandeenye yookiin miidhaa cima Mana Barumsaa Sadarkaa 2fa Ifa Salaalee:Badhaasa Waajjira Giifti Duree. "Dr Biqilaa Hurrisaa-Manneen hojii gurmaa'insa haaraan hundaa'an keessatti hojjetaan hundi caasaa haaraa irratti gita hojii isa madaaluu irratti dorgommiin ramadamaa jiraachuusaa Hogganaan Biiroo Pablik Sarvisiifi misooma qabeenya namaa Oromiyaa Dr Biqilaa hurrisaa ibsa mana barumsaa keessatti: dandeettiwwan afaanii, keessattuu dubbachuufi dhaggeeffachuu daran akka cimsatan taasisuu, dandeettii jechootaa hiikaafi faallaa isaanii waliinifi beekumsa gama caaslugaan qaban dabaluu isaa; akkasumas, hiibboon sammuu ijoollee kallattii gara Seenaa Ob Tulluu Urgee (1947-2014) Jireenya isaa guutuu haala adda addaa keessatti bifa adda addaatiin qabsoo bilisummaa Oromoof Kan gumaachaa ture, J/ Tulluu Urgee Jiruu, sadaasa 25, 2014 boqateera. 162/2004, keewwata 18 keewwata xiqqaa 1 hanga 28 irratti fooyya ’ee baheen aangoo fi hojii Biiroo Barnoota Oromiyaa tiif kennamee keessaa Sadarkaa Godinaattii kanneen hojjetaman ni raawwata: Aangoo fi hojii Biiroo Barnoota Oromiyaa. Akkuma gara mana barumsaa isa haaraatti galaniin barsiisota egeree daa'ima keessaniis irra caalmaan itti fufinsa barnoota akkasumas nageenya daa'ima keesanii Mana barumsaa sadarkaa tokkoffaafi lammaffaa Magaalaa Ciroo, mana barumsaa ‘Dajjaazmaach Waldagabiri’eel Abbaa Seexaan’ jedhamuttin baradhee xumure. Galumsi jechichaa amma hiikni biroon itti hinkennamnetti qajeelfama kana keessatti: 1. 31/01/2019 "Hojjetaan Mootummaa dandeettii,beekumsa,gahuumsaafi naamusa qabuun dorgommiidhaan ramadamaa jira. Kun ta‟ee otoo jiruu, hibboon sababoota adda addaatiin kan ka‟e harca‟aafi dagatamaa dhufeera. Sirna kana keessatti oromoon safuu, safeeffannaa, duudhaa aadaa fi amantaa akkasumas kuusee qaba. Warri mishinerii fi Onesmoosis ummata wangeela barsiisuu, dhukkubsataa yaaluu, fi dargaggoota mana barumsaa keessatti barnoota barsiisuu itti fufan. Sirna bulchiinsaa aangoon ol’aanaa kan uummataa ta’e dha. 1 / 200. Barataa Fayyisaa Habtee barataa Afaan Oromoo waggaa 2ffaa 5. Субири Хавьер. • K - 8: mana barumsaa giddu galeessaa keessatti (6ffaa – 8ffaa) ykn sadarkaa 1ffaa (3ffaa – 5ffaa) sadarkaawwan filataman keessatti • Sadarkaa 2ffaa: kutaalee 9ffaa fi 10ffaa • Manneen Barnoota kan biraa hunda keessatti: barattoota hunda kutaa 3ffaa-8ffaa barumsichaa galmaan ga’uurratti hojii barsiisaaf tumsa. Eddiin waggaa tokkoof hidhamee booda dhiifamaan baheera. Kutaa 6-8 mana barumsaa #Qadamaawwi_Haayileessillaasee kan bara san Naqqamtee keessatti argamutti baratan. Dimokiraasii ilaalchiisee kan sirri ta’e kami? Bifa bulchiinsaa waliigaltee uummataa bilisa ta’een gaggeeffamuudha. Mana barumsaa Biznasaafi Ikonomiksii keessaa dubartiin qabxii qo'annoo 'Excellent' argattee ana qofa. Ministirr Deetaan ministeera saayinsii fi dhaabbilee olaanoo Dooktar Muluu Naggaan, biyyoonni Afriikaa hojii qorannoo fi qo’annoo keessatti gaheen qaban xiqqaa ta’uu himaniiru. Odeeffannon isin nuuf kennitan waayee daa'imman keessanii beekuudhaaf barsiisaa barnoota sadarkaa qophaa'inaa keessan akkasumas barsiisaan OSHC keessan (yoo hojii irra oole) ni gargaara. sadarkaa kutaa tokkoo keessatti. Osuman mana barumsaa ‘Menshen for Menshin’ jedhamutti barsiisaa jiruu Yunivarsiitii Finfinneetti deebi’ee digrii koo lammaffaa barnootuma seenaatiin xumure. . Adeemsa gahee kana bahuu keessaa feedhiiwwan adda addaa komishinichaa irraa maddan irratti hundaa’uun, xiinxala irratti hundaa’een leenjii hojii irratti fi hojiidhaan alaa qopheessuun kennu, istaandaardii hojii adda addaa xiinxaluun hojimaata akka ta’u gochuun, hanqinaalee qabiinsa humna nama sadarkaa adda addaa irratti mul’atan Maatiinis karaa al idileetiin hiiboon afaan barsiisaa gahee isarraa eegamu baha. Dil: russian. Abdoon mana barumsaa aķka dirree qabsoo Oromotti waan ilaaluuf akkuma hidhaa baheen bara 2008 barnòota isaa itti fufuuf magaala Ambòotti deebi’e hojii isaa idilee kan ta’e barnoota isaa cinaatti rakkoo uummata Oromorra gahaa jiru bifa qabatamaa ta’een waan ijaan argee fi isarra gahe faķķeenya godhachuun hiriyoota isaafi nama isatti Hojii isaanii kana keessatti, Mootumman sirna gita-bittoota Habashootaa ilaalchi Oromoo fi lammii Oromotii qaban akka gaaritti hubataniiru. Walqunnamtiin dhiyoo maatii fi barsiisotaa Barsiisonni mana barumsaarra jiran sirna barnootaafi meeshaalee barnootaa qopheessuurratti leenjii qabaachuu dhiisuu nimalu. Fkf, Gamtaa Arfan Qalloo Dirre Dawaa keessatti bara 1960 akka dhaabbatuuf Sheek Bakir gahee guddaa qabu turan. Milkaahina hojii barnootaa bara 2014 keessatti hawaasni Godina Jimmaa hirmaannaa isaa baramaa akka taasisu dhaamameera. Achi galchuun mana barumsichaa akka bartanii fi hojiilee daddabarsuu mana barumsaa keessatti akka hirmaattaniiff carraa caalu siniif kenna. Onesmoos erga nagaa kana argee booda umurii isaa wagga 75tti gaafa Dilbataa Waxabajjii 21, 1931tti du’e. Fayl: PDF, 668 KB. Barri 2020 mana barmootaa hundaaf waggaa hedduu rakkisaa tahee dha. Gareen uumamu, hirmaannaan ispoortii, walqixxummaa barattoota barnoota addaaf galmaa‟aniif kan biroo gahee walqixxeessuu keessatti dhimmoota Boqonnaa kana keessatti ulaagaaleen sunniin kami akka ta’anii fi haala kamiin hojiirra akka oolan akkasumas ulaagaalee kanneen hojiitti hiikuu keessatti gahee qaamlee adda addaa qaban ibsamaniiru. Mana Barumsaa Cambee naannoo Shaambuu aanaa Horrootti sababa ilaalcha shakkine jedhuun Daarikteera kan ture Barsiisaa Tasfaayee Dhugaasaa gaafatamarraa gadi buusuun, kaabinee lukkummaan hojjetuu fi Barsiisaa Bayyanaa Galataa jedhamu Daarikteera godhanii muuduurraa kan ka’e walitti bu’insi mana barumsichaa keessatti ka’ee jira. Kitaabicha yeruma hunda bakka qooraafi qulqullina qabu kaa’i. Akkasuman barreessaa kutaa of danda'uu dhaabbatichaa fi hojjetaa baankii ta'uu isaanii mirkaneeffannee jirra. Hojjetaa dhuunfaa Gaaddisaa Reebaa jiraataa magaala Amboo. ( Fakkeenya 5:18, 19) Ijoolleen keessan miidhaa fi yaaddoo gaaʼela dura saalqunnamtii raawwachuun fidu utuu isaan hin mudatin, yeroo Hojii ogummaa barsiisummaaf jaalalaa fi fedhii kan qaban, akkasumas jaalalaa fi ilaalcha gaarii dagaagina Aadaa Oromoo fi Barnoota Daa’immaniif kan qaban. Qophiin kitaabaa kanaa sirna barnootaa bu’uura taasifachuun, odeeffannoofi hubannoo Oromiyaa keessatti jijjiiraa fi ramaddi raawwachuuf qajeelfamaan kennameef jechuudha 7. 14 Akkasumas, oromoon sirna bulchinsa mataa isaa sirna gadaa akka qabu eera. Kitaabicha gaazexaa, waraqaa, laastikaafi wkf gonfi. kallatti kanaan immoo aadaafi dhaabbatni mana barumsaa, miseensoota mana barumsaa hundaan sakatta‟amuu qaba. "Barsiisaa Mabraatuun nama hojii isaaniitii galateeffatamaniifi hawaasa biratti maqaa gaarii qaban, hojii barsiisuun cinatti nama mana amantaa keessa tajaajilan turani" jedhu. Ballaxach Dheeressaa jedhamu biyyaa erga bahanii Ameerikaa jiraachuu jalqabnii waggaa 40 darbeera.